torstai 19. huhtikuuta 2018

Pientä päivitystä raksalta

Tässä viime viikkoina on välillä tuntunut, ettei raksalla tapahdu mitään. Sitä niin malttamattomana odottaa, että seiniin saisi maalit ja kosteisiin tiloihin laatat tai jotain muuta isoa muutosta tapahtuisi.

Keittiöt ja muut kiintokalusteet (khh, kuraeteinen, eteinen ja komentokeskus) on nyt tilattu hikisen mittaussession jälkeen. Muutama yllätys tuli mittauksissa, mutta onneksi ne olivat pääosin positiivisia, eli saadaankin vähän enemmän kaappisenttejä kuin alunperin kuviteltiin. Yksi mittaus oli valitettavasti negatiivinen, minkä seurauksena raksamiehet joutuivat rakentamaan kodinhoitohuoneen oviaukkoon vähän lisää seinää... Onneksi tähän tulee seinän päälle liukuva liukuovi, niin puuttuvista senteistä ei muodostunut isompaa ongelmaa kuitenkaan.

Äkkiäkös yhtä seinää vähän kasvatetaan.

Lattian kuivumista on odoteltu pitkään. Tällä viikolla kosteuksia taas mittailtiin, ja vihdoin ovat sellaisella mallilla, että laattoja uskaltaa alkaa laittaa. Pitäisi siis vissiin päättää ne loput lattialaatat sitten?? Vinyylilattia saa vielä hetken odottaa kuivempia olosuhteita. Yhteen paikkaan vinyylilankut kuitenkin asennetaan ihan kohta; yläkerran käytävän komeroon, jotta saadaan ilmanvaihtokone asennettua.

Tähän ensin lattia, ja sitten hirmuinen kone tuonne johtoviidakon seuraksi.

Märkätilojen seiniin on laitettu vesieristeet, joten kohta alkaa laatoitus.

Yläkerran kylppäri; oikealla suihkutila shampoohyllyineen, seinän taakse tulee "vessakoppi". Vasemmassa takanurkassa näkyy pyykkikuilun aukko lattiassa.

Monitoimihuoneessa kulkee liesituulettimen putki. Raksamiehemme keksivät tehdä putkeen pari mutkaa, että ei jäisi putken takainen nurkka hyödyttömäksi tyhjäksi tilaksi. Tähän kohtaan rakennetaan miehen "perhonsidontakaappi" työpöytineen ja hyllyineen.









tiistai 17. huhtikuuta 2018

Tarjous nykyisestä kodista hyväksytty

Tieto välittäjien palkkioiden suuruudesta loisti kirkkaana mielessämme, joten päätimme aloittaa talomme myynnin itse. Nykyään kun netissä ilmoitetaan ja etsitään lähes kaikki myytävät asunnot, emme nähneet kovin suurta hyötyä välittäjän käyttämisestä. Talomme oli kuitenkin arvioitu helpoksi myydä, ja järkkärillä sain mielestäni (kröhöm) oikein nätit kuvatkin otettua, niin mikäpä siinä itse myydessä. Kiirehän meillä ei ollut, kun muuttopäivä tulisi olemaan toivon mukaan joskus alkukesästä, ja asuntolainojen lyhennyksiä pitäisi alkaa maksaa (välivuoden jälkeen) vasta elokuussa.

Ilmoitus laitettiin Etuovi.comiin tammikuun puolessa välissä, ja viikon sisällä tuli jo useampia  yhteydenottoja. Jokunen kiinnostunut kävi katsomassakin. Sitten oli hiljaista parin viikon ajan. Tiedostimme kyllä, että talon myöhäinen vapautuminen (kesäkuussa) karsisi monta ostajaa; kovin moni taloa etsivä ei ehkä halua muuttaa uuteen kotiin vasta puolen vuoden kuluttua. Siksipä ilahduimmekin, kun pääsimme esittelemään taloa perheelle, joka oli joka tapauksessa muuttamassa vasta kesällä lapsen koulunkäynnin takia.  Heidän käyntinsä jälkeen kului pari viikkoa, mutta sitten tuli tarjous. Viikon ajan neuvottelimme hinnasta, kunnes päästiin sopuun. Robottiruohonleikkurin tinkasivat kaupanpäälliseksi. Nyt on kauppa enää hyväksyttyä kuntotarkastusta vaille.

























Hieman alle alkuperäisen tavoitehinnan päädyimme myymään, mutta mukava säästö tuli kuitenkin, kun myimme itse ilman välittäjää. Paperihommat on vielä edessä, mutta eiköhän niistäkin pankin avustuksella selvitä kunnialla.

Tarjouksen hyväksymisen myötä saatiin vihdoin omallekin muutolle takaraja. Ei jouluksi, vaan juhannukseksi uuteen kotiin. Uuh, tämä saattaa osoittautua haasteelliseksi, mutta onhan meillä se plan B, eli mummulan varamajoitus...

Haikea olo on jo nyt. Vaikka ollaankin unelmataloon muuttamassa, on tässä kodissa viimeisen yhdeksän vuoden aikana asuessa tapahtunut aika monta tärkeää elämänvaihetta, joita muistellessa silmä kostuu. Uudessa (puolivalmiissa??) talossa muuttokiireiden keskellä ei ehkä kuitenkaan ehdi tämän takia itkeskellä.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Tapettiahdistus loppusuoralla

Jokin aika sitten kirjoittelin makuuhuoneen vessan tapettivalinnan vaikeudesta. No, onhan meille muuallekin tulossa tapetteja, eikä niiden valitseminen ole ollut juurikaan helpompaa tai nopeampaa. Mitä kaikkea olisinkaan ehtinyt tehdä noina tunteina, jotka olen viimeisen vuoden aikana kuluttanut tapettien tuijotteluun...

Valinnan vaikeuden lisäksi ahdistusta lisäsi se tosiseikka, että tapettimakuni(kin) on ilmeisen hintava. Pinterstistä kun bongasi jonkun mahtavan kuosin, jota myi joku ulkomainen nettikauppa, ei hinta yleensä ollut iloinen yllätys. Sitten voi miettiä, että kuinka monta seinää haluaakaan peittää tällä 150 € per rulla maksavalla tapetilla...

Nyt vihdoinkin on päätöksiä tehty ja lähes kaikki tapetit jo tilattu! Tässä kuvakavalkadia; voitte itse arvailla, että mitä tulee mihinkin tilaan. Voin vihjata, että olohuoneeseen ei ole tulossa värikkäitä juureksia koko seinän mitalta. ;)

originwallcoverings.com


estahome.nl


rebelwalls.com

rockettstgeorge.co.uk

rebelwalls.com

chasingpaper.com






tiistai 3. huhtikuuta 2018

Pystytysurakan tilinpäätös

Talomme materiaalitoimitus otettiin Hevi-kivitaloilta. Hevi-kivitalot ei pystynyt tarjoamaan pystytysurakkaa Pirkanmaalle, joten tehtäväksemme jäi etsiä urakoitsija, joka rakentaisi talomme toimitetuista materiaaleista. Hevi-kivitalojen myyjä Pasi Hirviniemi tarjosi pystytystä oman firmansa Rakennuspalvelu Hirviniemen kautta. Olin aluksi hieman epäileväinen pienen firman palkkaamisesta, mutta muutaman tuttavan suosituksesta uskalsimme sopimuksen tehdä. Enempää emme voisi olla valintaamme tyytyväisiä. Urakkasopimuksemme Rakennuspalvelu Hirviniemen kanssa kattoi talon ja autotallin pystytyksen ja sisäpintojen tekemisen levypinnoille saakka. RPHi:n pojista tuli rakentamisen edetessä varsinaisia luottopakkeja, jotka huolehtivat koko ajan, että asiat rakennuksella etenevät haluamallamme tavalla. Jos epäselviä asioita oli, he soittivat ja kysyivät, miten edetään. Työvaiheista ja edistymisestä tuli säännöllisesti kuvia ja kommentteja WhatsApp-viesteinä.

Rakentamisen aikana olisimme joutuneet useaan kertaan pulaan ilman RPHi:n tunnollisia työmiehiä. He ovat mm. paikanneet LVI-asentajan sairastumista, auttaneet sähkäreitä ja olleet rapparin apuna tasoitustöissä.  Viimeinen pelastava venyminen toteutui aivan hiljattain, kun apua löytyi sisätyöurakoitsijan tehdessä oharit.

Monelta taholta olen kuullut, että talotoimittajalla ei ole niin suuri merkitys kuin pystytysporukalla, joka talon rakentaa. Tämä on varmasti totta. Hyvistäkin materiaaleista saa sutta ja sekundaa, jos ne asentaa väärin. Tai väärällä asenteella. Meidän tapauksessa kävi uskomaton tuuri - pystytysporukkamme ei parempi olisi voinut olla. Asenne on kohdillaan, vaikeatkin asiat on aina saatu ratkaistua ja sovittua, ja työn jälki on sellainen kuin ammattiylpeältä ja tunnolliselta tiimiltä voi odottaa.

Pystytysurakan loppukatselmuksen jälkeen on aika kiittää RPHi:n osaavaa porukkaa; Pasi, Mika, Matti ja Ville. Viikko sitten raksalla tehtiin tiiveysmittaus. Tulos on erinomainen. Vuotoluku oli 0,38. Tästä voi urakoitsijat olla tyytyväisiä. Tyytyväisiä ovat myös rakennuttajat.


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Raksa etenee vastoinkäymisistä huolimatta

Meille tuli pari viikkoa sitten ikävä vastoinkäyminen, kun sisätyömies teki oharit juuri, kun hänen työurakkansa oli tarkoitus alkaa. Hieman jäi epäselväksi, että mitkä syyt tähän lopulta johtivat. Kyseessä oli vielä tuttu mies, jonka kanssa projektia oli suunniteltu pitkään. Oltiin siinä sitten aika ihmeissämme, että mistäs äkkiä työntekijät hommiin, kun muutenkin oltiin jo myöhässä aikataulusta. Onneksi asiat saatiin yllättävän nopeasti järjestettyä, kun tasoitustyöt tehnyt rapparimme lupasi jatkaa seinien maalaamisella ja iki-ihanat raksamiehemme pystyvät hoitamaan muut sisätyöt.

Turhaan siis olin juuri ajatellut, että ikävä tulee meidän raksatyyppejä, koska Hirviniemen porukan työ Hevi-kivitalon urakan osalta on nyt käytännössä tehty. Tällä viikolla oli loppukatselmus mukavissa tunnelmissa.  Mitään mainittavia ongelmia ei urakan aikana ollut, ja voimmekin lämpimästi suositella sekä Hevi-kivitaloja että Rakennuspalvelu Hirviniemeä.

Tällä viikolla näkyvin muutos raksalla oli kevyiden väliseinien ilmestyminen. Seinän sisään liukuvat ovet ovat odotelleet seiniään, mutta nyt on eteinen erotettu kuraeteisestä ja yläkerran makuuhuoneet vaatehuoneistaan. Alakerran makuuhuoneen liukuoven tilaamisessa oli tehty pieni moka, eikä listattoman mallin kehys sovikaan aukkoonsa. Toivomme, että ongelma selviäisi vain kehyksen vaihdolla, koska itse ovi on luonnollisestikin tilattu erikoisvärillä (sillä RAL 9016:lla)...

Eteisestä kuraeteiseen päin.




Yläkerran ensimmäinen makuuhuone ei näytä enää niin hurjan pitkältä.

Yläkerran toisen makuuhuoneen vaatehuone on jo valmiiksi pienempi...

...ja sinne täytyy vielä tunkea tällainen koje.

Tänään kävimme ihanassa auringonpaisteessa merkitsemässä ulkoseiniin valojen paikkoja. Voi sähkäri taas naureskella, kun on piirretty seinään rasti, sitten sotkettu se yli ja piirretty ylemmäs toinen, ja lopulta sotkettu toinen yli ja kirjoitettu ensimmäisen viereen, että sittenkin tämä.



Samalla piti taas ihailla upeita jiiriin tehtyjä räystäitä.




maanantai 19. maaliskuuta 2018

Mitä on valkoinen?

Kun reilu vuosi sitten aloin perehtyä tarkemmin sisustusasioihin, selvisi että valkoinen ei ole vain valkoista. Opin, että valkoista on kymmeniä eri sävyjä, ja että useimmissa taloissa listat, ovet ja ikkunanpuitteet ovat lähes aina kauhistuttavan kellertävää maalarinvalkoista, joka oli kuin kirosana puhtaanvalkoisen värin ystävien keskuudessa.

Niinpä löysin itseni tutkailemassa tarkemmin nykyisen talomme seiniä ja ovia. Järkyttyneenä totesin vessassa istuessani, että kirkkaanvalkoiset kaakeliseinät riitelivät pahasti kellertävänvalkoisen oven ja ovilistojen kanssa! Toki olin asunut talossa kahdeksan vuotta kiinnittämättä mitään huomiota moiseen... Valkoisuuden syvemmän olemuksen ymmärtämisen myötä olemme siis nyt kuluttaneet tuntikausia aikaa oikean valkoisen sävyn valintaan ja eurokaupalla rahaa saadaksemme erikoissävyn (eikä sitä maalarinvalkoista!) ikkunanpuitteisiin, oviin ja listoihin. Kukaan muu (paitsi ehkä vierailevat kanssaraksaajat) tuskin tulee tähän vaivannäköömme kiinnittämään huomiota, mutta voidaanpahan sitten itse ihailla "oikeanvalkoisia" oviamme ja seiniämme.

Ikkunanpuitteiden ja ovien (sisäovet ja ulko-ovien sisäpinnat) väriksi oli jo aikoja sitten päätetty RAL 9016. Olimme alustavasti ajatelleet seinien sävyksi Tikkurilan Paperia, kun se vaikutti olevan "kaikkien" mielestä hyvä puhdas valkoinen. Ikkunoita ja ovia tilatessa ei kuitenkaan välttämättä ole valittavana Tikkurilan värejä, kun taas RAL-värikartan värit löytyvät lähes kaikilta. Lisäksi meille tulevat valokatkaisijat (ABB:n Impressivo) ovat kyseistä RAL-sävyä. Sisustussuunnittelijamme mukaan RAL 9016 oli hyvin lähellä Paperia, joten 9016 oli valintamme.

Nyt oli aika tehdä lopullinen päätös seinien valkoisesta sävystä. Olisiko Paperi kuitenkaan paras valinta? Pienistä sävymallilärpäkkeistä kun ei kokonaiskuvaa oikeasti saa, kävi mies sutimassa keittiön seinään neljä vaihtoehtovalkoista. (Keittiön kaappiseinää käytettiin taustana siksi, etteivät maaliraidat jäisi näkyviin kohoumina lopullisessa seinäpinnassa -- tämä oli tasoittajamme vinkki.) Sävyiksi olivat valikoituneet (kuvassa vasemmalta): Tikkurilan Lumikko,  Tikkurilan Paperi,  RAL 9016  ja Tikkurilan Talvi.


Vertailun vuoksi seinän viereen raijattiin RAL 9016 -sävyinen väliovi ja seinälle teipattiin vielä ABB:n Impressivo-sarjan valokatkaisijan kehys (myös RAL 9016). Kuten kuvasta näkyy, kolme erilaista pintaa samalla sävyllä maalattuna eivät todellakaan ole identtisiä.


On se vaan jännää, kuinka tasoitettu seinä näyttää ihan valkoiselta -- kunnes siihen maalataan oikeasti valkoisia alueita.

Raidallista seinää käytiin analysoimassa sekä ilta- että päivävalossa.
Lumikko oli molempien mielestä tosi vihertävä ja poistettiin listalta.
Paperiin kohdistui kovat odotukset, mutta kahteen oikeanpuoleiseen verrattuna se näytti mielestämme hieman violetin/harmaansävyiseltä.
RAL 9016 ja Talvi olivat hyvin lähellä toisiaan ja näistä neljästä selvästi valkoisimmat valkoiset.

Ehkä olemme päätymässä tuohon Talveen, mutta hieman vielä kyllä mietityttää, että onko se kuitenkin "liian valkoinen", eli näkyykö siinä tosi helposti pienetkin tahrat yms. Vähän aikaa saa vielä miettiä lopullista päätöstä...

Heh, yritettiin tehdä "sormenjälkitesti" kolmeen finalistiin, mutta ei huomattu mainittavia eroja näkyvyydessä.



tiistai 13. maaliskuuta 2018

Raksaväsymys

Aika moniin se kuulemma iskee; ennemmin tai myöhemmin. Meihin se iski nyt. Miehellä on onneksi lievemmät oireet. Väsymys on tietenkin henkistä laatua, koska eihän me siellä raksalla edelleenkään kauheasti mitään tehdä. Mikään raksaamiseen liittyvä ei oikein jaksa kiinnostaa, ja ekaa kertaa puoleentoista vuoteen ei tule iltaisin surffailtua Pinterestissä "inspiroivia sisustuskuvia". Huoh, kaipa se into taas jostain löytyy.

Piipahdin viime viikonloppuna kanssabloggari-Miikun luona ihailemassa heidän jo asumiskelpoista kotiaan, ja saihan siitä vähän piristettä omaan väsymykseen. Mukava oli hivellä valmiita pintoja ja koetallustella siinä sivussa muutama mattomalli (oijoi, kun villa-sisal houkuttaisi!).

Meidän raksa sentään jatkaa valaistumistaan.


Raksaportaat ja yläkerran raksakaide olivat hävinneet, enkä uskaltautunut näistä syistä yläkertaan...