tiistai 16. tammikuuta 2018

No more open concept!

Siis ainakaan alakerrassa. Ennen niin avara alakerta on muuttunut synkkien kiviseinäkoppien valtakunnaksi. Eli toisin sanoen väliseinät on saatu pystytettyä. On ollut kerrassaan erikoinen tunne kävellä HUONEESTA toiseen, kun muutaman kuukauden on näkymä ollut aakeetalaakeeta. (Sori huonot kännykkäkuvat.)

Näkymä kuraeteisestä kodarin läpi vaatehuoneeseen.

Alakerran makuuhuoneessa; oikealla vessa, vasemmalla vaatehuone odottaa liukuovea + seinää.

Sauna

Pari päivää sitten havahduin huomaamaan, että oli tullut tehtyä pahemmanlaatuinen moka. Kukaan ei muistanut kertoa lattianvalajalle, että kuraeteisen lattia piti olla hieman alaslaskettu kuramattoa (aka paras idea ikinä) varten. Melkein tuli itku silmään, kun kauhistuin, että nytkö se upea kuramattolattia jää haaveeksi. Asiaa hiukan tarkasteltuamme totesimme kuitenkin, että eiköhän se siihen jotenkin saada sopimaan; otetaan vain ohuin lattiamateriaali, matalin mattovaihtoehto ja laitetaan vähän kynnystä huoneiden välille 

Kuraeteinen (liukuoviseinä puuttuu) lattiakaivoineen.


Väliseinien noustessa on sinne tänne ilmestynyt myös pistorasioiden ja katkaisijoiden paikkoja. Paino sanoilla sinne tänne. No ei nyt ihan, mutta koska päivitettyä sähkösuunnitelmaa on jouduttu odottelemaan, on rasioista osa eksynyt vähän vääriin paikkoihin. Ongelmahan on, että emme pysty ihan joka päivä raksalla käymään, niin ei ehditty ohjeistamaan raksaporukkaa ajoissa. Eipä siinä mitään, kyllähän niitä paikkoja voi tarvittaessa muutella. Siinä vain täytyy vähän kiviseinää roilotella... Ja joskus eivät rakennuttajat osaa päättää, että laitetaanko pistorasiaa ollenkaan, jolloin se ehditään jo kerran muurata umpeen, jotta se voitaisiin taas uudestaan kaivaa esiin. Vein kyllä raksamiehille korvapuusteja, etteivät pahalla muistelisi päättämätöntä naisihmistä.

Käytiin piirtelemässä ohjeita seiniin väriliiduilla.


Yläkerrassa ei ole vielä väliseiniä, mutta yhdessä päivässä sinne oli ilmestynyt liaaniviidakko.



Tämän verran suostuu aurinko pilkistämään metsärinteen takaa keskitalvella.




Meillehän on tulossa kodinhoitohuoneeseen oma pikkuinen vaatehuone. Tätä ratkaisua kaikkialla ylistetään, kun se helpottaa kodin vaatehuoltoakin niin kovin. Olkaatte hyvät ja ihailkaa nyt sitten tätä meidän tulevaa VAATEhuonetta. Siis PUTKIhuonetta. Ugh. Kai tuonne joku hylly johonkin vielä saadaan tungettua? (Putket toki menevät tulevaisuudessa ylöspäin!)



Ja vielä lopuksi kuva etuovesta, jonka sain raivattua näkyville.




maanantai 8. tammikuuta 2018

Sisäovista

Kirjoittelin jo viime helmikuussa ajatuksiani sisäovista. Tässä välissä on harkittu vakavasti puunvärisiä ovia ja sitten kuitenkin päädytty taas valkoisiin. Tavoitteena on mahdollisimman eleetön ulkonäkö. Haluamme huultamattomat, piilosaranalliset ja listattomat (tai minimalistisilla listoilla) ovet, jotka sulautuvat seinään huomaamattomasti.

dhondtinterieur.be


Sisäovet tulevat olemaan materiaaliltaan jotain muuta kuin pahvia, jolloin ne toivon mukaan pitävät edes vähän ääntä. Varsinainen äänieristeovi on tarkoitus hankkia ainoastaan monitoimihuoneeseen, jossa myös ilmanvaihto on suunniteltu niin, että kynnyksen alle ei tarvitse jäädä rakoa.

Liukuovia taloon tulee yhteensä kuusi, joista neljä on seinän sisään liukuvia (yläkerran makkareiden  vaatehuoneet, alakerran vaatehuoneen makkarin puoleinen ovi ja eteisen ja kuraeteisen välinen ovi) ja kaksi seinän ulkopuolelle liukuvia (alakerran vaatehuoneen kodinhoitohuoneen puoleinen ovi ja kodinhoitohuoneen ovi). Kodinhoitohuoneen ovea lukuunottamatta ovet ovat valkoisia perusovia, mutta toki jonkun tuunaaminen esimerkiksi sisustustarroilla tai tapetilla on käynyt mielessä...

residencestyle.com


Kodinhoitohuoneen ovi tulee todennäköisesti olemaan puunvärinen. Jos ei mene kauhean vaikeaksi toteuttaa, houkuttaisi teettää siitä samannäköinen kuin vastapäinen rimaseinä. Näkyvistä kiskoista emme erityisesti pidä, joten piilokisko houkuttaa.

expensivelife.tumblr.com

Ruokakomeron ovi maastoutuu rimaseinään, minkä vuoksi siinä ei voi olla tavallista painettavaa vedintä. Ratkaisu varmaankin on "saunanovimainen" systeemi, jossa ovi vain vedetään auki ja painetaan kiinni, jolloin vedin voi olla huomaamaton.

Kuva: OMAdesign (kuvasta poiketen koko rimaseinä tulee olemaan puunvärinen)

TallennaTallennaTallennaTallenna

lauantai 6. tammikuuta 2018

Isoja ovia

Unelmatalon suuret ovet on vihdoin asennettu. Kyseessä ovat siis Profinin lasiliukuovi ja autotallin nosto-ovi. Jonkin verran raakaa miesvoimaa oli asennusoperaatioissa tarvittu, mutta hienosti oli kaikki sujunut. Profinin ovi tuli HEVI:ltä osana talopakettia.

Nyt on talo lopulta tiivis, kun viimeinenkin styrox-pressu -viritelmä on poissa ja tilalla komea lasiliukuovi. Maalämpöä odotellessa...

Lisää kuvateksti

Maalarinteippisohva ja myös keittiön saarekkeen teipillä merkitty reuna nähtävissä. Niiden väliin liukuoven kohdalle asettuu ruokapöytä. 

Autotallin ovi tilattiin Turner Doorilta asennettuna. Suuren kokonsa takia se on teollisuusovimallistosta. Ovi on musta niin kuin muutkin talon ovet. Usein näkee kaksi erillistä ovea kahden auton tallissa, mutta me halusimme yhden leveän oven. Mielestämme suuri ovi mahdollistaa tallin monipuolisemman käytön, kun auton voi ajaa vaikka keskelle tallia, jolloin ympärillä on reilusti tilaa esim. renkaanvaihtoa varten. Ja mahtuuhan tuosta helpommin ajamaan talliin muutenkin. Jos siis jollain kuskilla olisi vaikeuksia osua pienempään oviaukkoon.








Pistetäänpä tähän nyt vielä (huono) kuva pienemmästäkin ovesta. Pääovi ja viereiset ikkunat on asennettu jo aikoja sitten. Valitettavasti niistä ei oikein saa kunnon kuvia, kun edessä on kaikenlaista sälää. Tätä ovea kun ei raksa-aikana käytetä vahingoittumisriskin takia. Kuraeteisen oven virkaa tekee toistaiseksi se ns. raksaovi, josta työmaalle kuljetaan. Ulko-ovethan (lasiliukuovea lukuunottamatta) meille tulivat Tiiviltä. Olimme miehen kanssa hyvin yksimielisiä vaakaikkunallisesta pääovesta, vaikka ammattilaiset suosittelivatkin umpinaista ovea sivuikkunoiden väliin. Edelleen vaakaikkunat miellyttävät, mutta niiden pyöristetyt kulmat juuri tässä ovimallissa vähän pistävät silmään. Eipä huomattu tuollaista yksityiskohtaa ovia tilatessa. Emmeköhän kuitenkin pysty asian kanssa elämään.

Ovi ja puitteet sisäpuolelta valkoiset, ulkopuolelta mustat.


maanantai 1. tammikuuta 2018

Komentokeskus

Aika moni varmaan kummastelee tuota otsikkoa. Mikä ihmeen komentokeskus? Taloahan tässä rakennetaan eikä mitään poliisiasemaa. Noh, nimihän on vain suora suomennos ameriikankielen sanasta command center. Olen tästä aiemmassa postauksessa jo kirjoittanutkin, mutta nyt kun meidän  komentokeskuksemme suunnitelma on tarkentunut, ajattelin laittaa muutaman kuvan.

Tässä Winledin kuvassa idea näkyy parhaiten. Kuvasta poiketen meille tosin tulee kaksi kapeaa ja korkeaa hyllykaappia tilan vasempaan reunaan, ja itse komentokeskukselle jää vain 80 cm leveä tila. Lisäksi komentokeskus piiloutuu tarvittaessa taitto-oven taakse. Reunimmaisessa kaapissa on tarkoitus säilyttää mm. rikkaimuria ja keskuspölynimurin putkea, jotta ne ovat helposti saatavilla. Toiseen kaappiin on tarkoitus mahduttaa esimerkiksi printteri, mappeja ja muuta paperitavaraa. Itse komentokeskukseen tulee työpöydän lisäksi seinälle ilmoitustaulu ja/tai kalenteri sekä lokerikot laskuille ja muille arkistoitaville papereille (jotka nykyään seilaavat pitkin keittiön pöytiä...). Näiden yläpuolelle laitetaan sitten tuollaiset avohyllyt.

Kuva: Winled

Tässä Esan Levykalusteen kuvassa näkyy selkeämmin komentokeskuksen todellinen rakenne. Kaksi 40-senttistä kaappia ja 80-senttinen taitto-ovi (joka auki ollessaan taittuu oikealle seinän viereen). Yläkaapit oli laitettava erillisillä ovilla, koska toiveestani huolimatta lähes 270-senttisiä kaapinovia ei ollut mahdollista saada. Itse komentokeskuksen lisäksi tähän tulee reilusti lisäsäilytystilaakin. Ilmeen yhteneväisyyden takia ovien materiaali on sama kuin keittiössä.

Kuva: Esan Levykaluste

Odotukseni tämän systeemin suhteen ovat korkealla. Lähes päivittäin katselen ärsyyntyneenä ruokapöydällä lojuvia laskuja ja muuta postia sekä tietokonetta latausjohtoineen. Kyniä ja muuta pikkutavaraa on siroteltu sinne tänne epämääräisiin purkkeihin ja koreihin. Ajatuksissani siintää tuo kaikenpelastava komentokeskus, joka siististi ja järjestelmällisesti piilottaa kaiken paperisaasteen ja muun sälän pitäen sen kuitenkin kätevästi käden ulottuvilla!