tiistai 20. helmikuuta 2018

Väriä elämään?

Kuten aiemminkin olen maininnut, skandinaavisen pelkistetyn sisustuksen lisäksi kaipaan jonkinlaisia wow-efektejä kotimme ei-niin-näkyville paikoille. Kuinka paljon aikaa olisinkaan säästänyt, jos olisin vain tyytynyt sisustamaan alakerran vessat tylsän valko-harmaiksi niinkuin pesuhuoneen ja yläkerran kylpyhuoneen!  Tässä kun olen lähes vuoden verran yrittänyt päättää vessojen ulkoasua, niin vihdoin sentään toisen (eteisen pikkuvessa) suunnitelma on melkein valmis. Lattialaattoja kumpaankaan vessaan ei olla vielä päätetty. Seiniähän ei tulla laatoittamaan, vaan niihin tulee tapetti ja/tai maali.

Alakerran makuuhuoneen wc on oikea malliesimerkki päättämättömyydestäni. Olen kelannut päässäni värivaihtoehtoja mustanpuhuvasta glitteripinkkiin ja tyylejä koivumetsästä retrokuviointiin. Siis kelannut vuoden ajan. Epätoivoisena käännyin jo miehenkin puoleen. Olisi ehkä pitänyt kysyä hänen mielipidettään jo aiemmin, koska yllättäen sieltä tuli aika voimakkaitakin mielipiteitä! Esimerkiksi vahvana ehdokkaanani olleet lintukuvioiset tapetit saivat totaalityrmäyksen...

Ei siis tule tätä meidän vessan seinään.
flisekompaniet.no

Sen sijaan en ollut uskoa korviani, kun mies osoitteli tietokoneen näytöltä mustapohjaista kukkatapettia ja totesi, että tuo on aika kiva.

Siis TÄMÄ olis kiva, vai??
 archiproducts.com

Tässä toinen ylläri miehen top-jotain listalla.

montgomeryroth.com


Rautakaupan tapettikirjoja selatessa otin tällaisesta kuvan, kun oli jotenkin magee mielestäni. Ei nyt ekana tullut mieleen, että mies oikeasti harkitsisi tällaista psykedeelistä kuosia...

Onhan tää nyt hieno?


Näin sitä oppii jotain uutta miehestään lähes kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeenkin... Vaihtoehdot siis vähenivät jonkin verran, kun kuultiin toisen osapuolen mielipiteitä, mutta edelleen on vaikeita valintoja edessä.

Take your pick:

cole-and-son.com


esta.nl

Kuten näkyy, sisustusmakuni on vähintäänkin monipuolinen. Mutta hei; tapetti on paaljon helpompi vaihtaa kuin laatta!







lauantai 17. helmikuuta 2018

Mummula naapurissa

Kuten aiemmista blogipäivityksistä on saattanut huomata, naapuriimme rakentuu mummula.

Somasti vierekkäin

Näkymä naapuriin äidin talon ovelta.

Olen jo vuosien ajan haaveillut siitä, että voitaisiin äidin kanssa asua lähekkäin. Lisäksi näinä ruuhkavuosina lastenhoidolliset hyödyt tällaisesta järjestelystä ovat merkittävät. Jatkossa taas minua (ja varmaankin myös äitiä) ilahduttaa ajatus siitä, että äiti ikääntyessään voi toivon mukaan asua kotonaan mahdollisimman pitkään, kun apujoukot löytyvät läheltä. Monet ovat kohotelleet kulmiaan ja kysyneet, että mitäs mieheni tykkää ajatuksesta, mutta kyllä hän on ihan ookoo asian kanssa. Äiti kun sattuu olemaan sellainen kiva anoppi. :)

Vaikka äidinkin mielestä oli hyvä idea muuttaa naapureiksi, tarvittiin jonkin verran suostuttelua, että "näin vanha" saatiin aloittamaan raksaprojekti. Harmaita hiuksia on ehkä jokunen tullut lisää rakentamisen aikana, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Äiti otti avaimet käteen -talopaketin, ja vaikka sekin vaatii yllättävän paljon aktiivisuutta rakennuttajan puolelta -- toisin kuin nimen perusteella luulisi -- on kaikesta toistaiseksi selvitty. Suuri kiitos kuuluu ihanalle (yhteiselle) vastaavalle mestarillemme Matille, joka on aina paikalla kun tarvitaan, oli kyse sitten lumitöistä tai tavaran vastaanottamisesta (ja kantamisesta).

Äidin talopaketti tulee Kastellilta. Tämä pohja pienillä muutoksilla:




Tällaisen valmispakettiprojektin aikataulu on vähän erilainen kuin meillä. Itse kun en vieläkään ole valinnut kaikkia pintamateriaaleja, oli aika absurdia kuulla, että äidin piti valita kaikki jo heti projektin alussa. Toki se äidille oli vähän helpompaa kuin toisille; hän kun ei ole niin turhantarkka tällaisissa asioissa, eikä ole suunnitellut omaa taloaan kolmeakymmentä vuotta...

Äidin talossa hommat ovat aika paljon pidemmällä kuin meillä. Keittiökin on jo lähes asennettu.






On aika selvää, että äidin talo valmistuu ennen meidän taloa. Jos saadaan meidän nykyinen talo myytyä, eikä uusi valmistu ajoissa, voidaan tarvittaessa loisia naapurissa vähän aikaa. ;)

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Tervetuloa talonäyttöön!

ASTA-messuilla törmättiin tällaisiin ilmoituksiin. ;)


Lisää kuvateksti

Meidän raksalla on siis "puolivalmiin" talomme esittely keskiviikkona 21.2. klo 17-19. Paikalla urakoitsijan ja HEVI-kivitalojen edustajan lisäksi ainakin toinen meistä rakennuttajista. Ilmeisesti jotain keksiä ja mehuakin on tarjolla. ;)

Tervetuloa! 

HUOM. Ajo-ohje: Vihniäntietä ajetaan noin yksi kilometri (lähes tien loppuun), ja talo on vasemmalla puolella. Ei voi erehtyä. Karttaohjelma sen sijaan voi erehtyä -- ainakin GoogleMaps väittää, että Vihniäntie 9 sijaitsee heti tien alussa, eikä muuten tunne lainkaan Vihniäntien uudempaa loppuosaa. Tästä on laitettu palautetta sekä GoogleMapsiin että Vesilahden kunnalle.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Ihmeen paljon hommaa, vaikka ei itse tehdä mitään

Täytyy kyllä hattua nostaa heille, jotka itse rakentavat talonsa, edes osittain - varsinkin jos yhtälössä roikkuu mukana lapsi tai useampi. Mehän emme osallistu rakentamiseen ollenkaan (jos nyt ei paria autotallin seinän maalausta lasketa), mutta silti tuntuu menevän suurin osa vapaa-ajasta raksajuttujen parissa! Teen itse vajaata työviikkoa, joten yhtenä päivänä viikossa minulla on 5,5 tuntia ihan vapaata (lapset päiväkodissa), mikä on ollut näppärää raksajuttujen hoitamisen kannalta. On ihan turhaa kuvitella, että pystyisi lasten kanssa menemään johonkin palaveriin tms. Tarpeeksi haastavaa on jo puhelimessa puhuminen kotona, kun jälkikasvu on paikalla. Eräänäkin aamuna sähkäri soitti jotain kysyäkseen, ja jouduin lukitsemaan itseni vaatehuoneeseen kuullakseni puhelusta edes osan, kun kolmivuotiaamme karjui pää punaisena oven toisella puolella.

Viime viikkoina illat - ja osin päivätkin - ovat kuluneet mm. pistorasioiden ja valokatkaisijoiden paikkoja ihmetellessä. Kuinka paljon aikaa voi tähänkin kuluttaa?? Jotenkin sitä luulisi, että palaveerattuani näistä syksyllä sisustussuunnittelijan kanssa ja sitten vielä sähkärin kanssa, olisi homma jo selvä. Pari kertaahan on jo käyty niitä rasioiden paikkoja seiniin piirtelemässä, mutta nämä ovat sellaisia asioita, joista halutaan olla aivan varmoja. Hirveä mietintä, ettei sitten vain puuttuisi pistorasioita mistään oleellisista paikoista, ja ettei olisi valokatkaisijat väärissä paikoissa.

Se päätöksenteon vaikeus...

Keittiön saarekkeen ylle tuleva alaslasku (liesituuletinta varten) on aiheuttanut päänvaivaa, ja Pete on kuluttanut jokusen tunnin sen koon, muodon ja sijainnin suunnitteluun. Hieman hankalassa paikassa sijaitseva liesituulettimen hormi on ollut rajoittavana tekijänä. Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, alaslaskun katossa kiinni oleva runko-osa on pienempi kuin "lippaosa", jotta lipan päälle saadaan laitettua ledinauhat epäsuoraa valaistusta varten. 

Kuva: Winled

Naurettavan kauan voi saada kulutettua myös pienempien valintojen tekemiseen. Koko eilisilta meni wc-pönttöjen huuhtelupainikkeita ihmetellessä. Vaihtoehtoja on kaksi (Geberit Sigma30 ja Sigma01), ja niissä vielä muutama värivaihtoehto. Ilmeisesti myös Geberit on sitä mieltä, että kyseessä on tärkeä valinta.

Tätä vihkosta selattiin eilisilta...


Laatat on vihdoin saatu tilattua, mutta väliovien tilaus on jäänyt vieläkin roikkumaan. Valaistussuunnitelma on ehkä vihdoin päivitetty lopulliseen malliinsa. Sisäkattojen (vinyyli- eli stretch-katto) tekijä on valittu. Seuraavaksi on vuorossa terassilasituksen kilpailutus.